peliohjelmoijan osaaminen kuvattu aivolohkoilla, joissa molemmat puolet kuvaavat pehmeitä ja kovia taitoja.

Pelien tekemiseen liittyy usein liittyy harmillisia stereotypioita ja mielikuvia kavereista tekemässä “vähän jotain koodaamista” kaverinsa kellarissa. Todellisuudessa pelien tekeminen on se salainen resepti joka rakentaa osaavimmat ohjelmoijat erilaisiin tarpeisiin. Peliohjelmoijan osaaminen voidaan jakaa sekä koviin teknisiin taitoihin että pehmeisiin, ihmisläheisempiin taitoihin. Tämä ensimmäinen osio keskittyy juurikin ohjelmoijan konkreettisiin, ”koviin” taitoihin.

Kovat taidot/Hard skills

Teknologiat

Tekninen osaaminen pelialan ohjelmoijilla on poikkeuksellisen vahvaa, koska heidän tulee hallita paitsi laitteistot, yleensä myös vähintään kaksi pääasiallista ohjelmointikieltä.

Muutaman pääasiallisen ohjelmointikielen hallitsemisen lisäksi pelejä tehtäessä ohjelmoijien tulee myös tutustua ja hallita useampia teknologioita myös alemmalta tasolta. Alemman tason hallitseminen antaa ohjelmoijille paremman kokonaisymmärryksen koko systeemin toiminnasta kuin mitä perinteinen ohjelmistokehittäjä välttämättä omaa.

Matematiikka ja fysiikka

Peliohjelmoijan osaaminen sisältää teknologisen osaamisen lisäksi myös reilusti laskutaitoa. Ohjelmoijalta vaaditaan erinomaista matematiikan ja fyysikan ymmärtämistä, sillä pelissä toteutetut 3D-grafiikat ja animaatiot ovat haasteellisuudeltaan reilusti perusohjelmoijan vaatimustason yläpuolella. 

Optimointi

Pelien tekemisessä yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi nousee myös ohjelmoijan kyky optimoida. Järjestelmien äärirajoille vieminen ja toiminnan ylläpitäminen on jatkuvaa tasapainottelua ja juurikin pelikoodarit ymmärtävät sen, kuinka koodista saadaan puristettu viimeinenkin hyöty irti.

Työmallit ja toimintavat

Pelialalla on usein käytössä ketterät ohjelmistokehityksen työmallit perinteisen vesiputousmallin sijasta. Ketterät menetelmät ovat isossa roolissa kasvattamassa myös ohjelmoijan pehmeitä taitoja, kuten reaktiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Toimintatapojen kautta peliohjelmoijien osaamiseen kuuluvat myös toistuvat tottumukset etsiä virheitä (debugging) omista töistään.

Näppäilynopeus

Kyky kirjoittaa rivejä koodeja nopeasti, voidaan nähdä kovana taitona, koska se kehittyy kokemuksen ja harjoittelun myötä. Mitä nopeammin ohjelmoija kykenee tuottamaan tarkkoja koodirivejä, sen tehokkaampi hän on ja näin ollen myös pätevämpi.

Lue tästä myös peliohjelmoijan osaamista käsittelevän blogimme toinen osa koskien ohjelmoijien pehmeitä taitoja: https://zaibatsu.fi/peliohjelmoijan-osaaminen-part-2-pehmeilla-taidoilla-patevaksi/


Niko Ollikka

  • Junior Marketing Specialist
  • Työkalut: Hootsuite, G Suite, LinkedIn, Leadfeeder, Vainu
  • Diggaa: Narratiiviset ja visuaaliset pelit, kamppailulajit ja amerikkalainen jalkapallo

Kysyttävää? Soita Herkolle!